TAUSTAA: "Linnoissa kreivien häät vietetään..." alkaa Kulkurin valssi -laulu sota-aikana filmatussa samannimisessä, aikansa katsotuimmassa Toivo Särkän filmissä. Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun puolelle. Jo aika ja puitteet tarjoavat näyttämön ehdalle romantiikalle, meissä jokaisessa asuvalle seikkailun hengelle ja kaipuulle.
Lassin aforismi ei ole helppo, koska siinä on tasoja ja vastakohtia.
SÄÄTY-YHTEISKUNTA. Kreivit ovat etuoikeutettuja, eivät ristikoin kahlehdittuja. He eivät joutuneet vankiloihin yhtä helposti kuin maattomat ja köyhät. Mutta ovatko siksi suvaitsevaisempia ja laajakatseisempia? Kulkuri pääsee kuin pääseekin sisään, vie kartanon tyttären sydämen, vie tanssiin, vie lopulta mukanaan. Eikö kulkija muka vasta olekin vapaa? Liittyhän elokuvan kulkuri Tauno Palo mustalaisiin ja elää mustalaiselämääkin, mutta lähtee taas. Pitää muistaa, että elokuvan kulkuri on todellisesti aatelismies Venäjältä, sieltä karannut ja sinne palaava (suomalainen kartanontytär mukanaan).
AIKAKAUSI: Mennyt hohkaa meille mielissä useinkin vapaana seikkailuna. Yläluokka on joko hyvää tai pahaa. Mutta kuitenkin köyhä joko ihailee tai vihaa yläluokkaa. Kumartelee ja niiailee.
OMAT KOKEMUKSET: Minullakin oli 70-luvulla jonkin aikaa kesämökki vuokralla aateliskartanon mailla. Minua kohdeltiin erinomaisesti, jopa ruhtinaallisesti. Kävin aatelispojan kanssa juoksulenkeillä. Vuokra oli lähes olematon verrattuna mökin etuihin ja elämänlaatuun. Ei ollut ristikoita missään.
YHTEISKUNTAKRITIIKKIÄ VAI KYSEENALAISTAMISTA? Mutta suuntautuuko kritiikin kärki sääty-yhteiskunnan etuoikeutettuihin? Kyseenalaistaako aforismi vanhat piintyneet ennakkoluulomme? Miten kartanot ovat saaneet omaisuutensa? Onko kartanonväki hyvää vai pahaa? Onko yläluokka vapaa ristikoista vai ristikoihin kahlehdittua? Mieleni minun tekevi leikkiä asetelemilla, koska vanhemmiten olen aina kyseenalaistaja. Nuorena minulla oli ehdottomat vahvat mielipiteet kaikesta, mutta matkan varrella on tullut nähtyä kaikenlaista. Sekä rikkaat että köyhät voivat olla piruja ja saatanoita toisilleen ja ihmiskunnalle. Rikkaan sydän voi olla silkkaa kultaa, köyhän sydän voi olla silkkaa kultaa. Joku on sisäisesti vapaa asuu sitten kartanossa tai alivuokralaisena tai kadulla. Joku on vanki miljoonakartanossaan tai kadulla. Aforimi ja taide kärjistävät, muuten ei saada draaman aineksia.
Lassin aforismi pani mielikuvituksen liikkeelle. Taas. Anteeksi pitkä vuodatukseni. Koettakaa kestää. Kiitos Lassi! ------------------------------- Kosti
Kostin analyysin luettuani jäin lähes sanattomaksi. Tuli mieleen sanonta: "Aateluus velvoittaa." Siitä taas seurasi ajatus, että ilman ristikoitakin voi linnoissa kreivien ahdistaa. Jos vielä linna alkaa rapistua ja siinä mukana aateluuskin, niin onnellisempi voi olla se köyhä kulkuri tai muuten vain vähempiosainen, "vapaana kuin taivaan lintu". Nyky-yhteiskunnassa on kenties käynyt niin, että samaa tahtia tuloerojen suurenemisen kanssa ovat luokkaerot (-rajat) pienentyneet, ainakin muuttuneet vähemmän näkyviksi. Ja senhän tiedämme, että raha ei tee onnelliseksi, mutta onnettomampaa on olla täysin rahaton. Etenkin jos on perhe elätettävänä, siis alaikäisiä lapsia.
Kiitos kommentista, Saara. Jos ajattelen jotakin Nalle Wahlroosia kartanossaan ja Helsingin Kallion vuokrayksiön tai -kaksion yksinhuoltajaa...kumpi on onnellisempi? Millainen käsitys heillä on maailmasta, rahasta, onnellisuudesta? Ei kahta kysymystä, etteivätkö Nallen kirjoitukset tule vähän ylhäältäpäin ja viuhahda Kallion vähäosaisten päitten yli ja ohi kohtaamatta senttirahojen venytystä ja ikuista huolta ja parkua. Suuromistajilla on omistajien huolensa ja joillakin ikuinen riippuvuus siitä, että on itseäkin suurempia omistajia. Ja linnan pitää olla kohta 400 m pitkä ja auton 20 metriä jne. Kaikkeen jää nalkkiin. Voin sanoa ihan suoraan, etten ole koskaan kadehtinut rikkaita ihmisiä. En kyllä köyhiäkään. Kirjoitin tästä jo aika nuorena aforisminkin eräässä runokirjassani. Tietenkin, jos on kotona pieniä lapsia, maailma tulee ihan toisenlaiseksi ja toisenlaisia pelkoja. --------------------------------- Kosti
Nythän minä vasta tajusin, kun avasin telkkarin että lause viitannee myös Ruotsin kuninkaallisiin häihin. En ole juurikaan ollut kiinnostunut näistä Madden häistä. Mutta viimeksi katsoin jonkin verran Victorian ja Danielin häitä. Kun oli sympaattinen pari ja Danielilla sukujuuria Suomeen. En ota kantaa rojalismiin enkä rojalismin vastustamiseen, kun en asu kuningaskunnassa. Voinen hieman viipyä näissäkin häissä telkkarikuvan välityksellä. Hiessä pyöräilemisestä. ------------------------------- Kosti
Ei ole ristikoita Ruotsin kuninkaallisissa häissä. Sulhanen on englantilainen liikemies, joka ei huoli kunigashuoneen arvonimiä. Vihkipapin vieressä musta pappi. Lauluja ja puhetta monilla kielillä. Näin sen pitää mennäkin. ..................................... Kosti
TAUSTAA:
VastaaPoista"Linnoissa kreivien häät vietetään..." alkaa Kulkurin valssi -laulu sota-aikana filmatussa samannimisessä, aikansa katsotuimmassa Toivo Särkän filmissä. Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun puolelle.
Jo aika ja puitteet tarjoavat näyttämön ehdalle romantiikalle, meissä jokaisessa asuvalle seikkailun hengelle ja kaipuulle.
Lassin aforismi ei ole helppo, koska siinä on tasoja ja vastakohtia.
SÄÄTY-YHTEISKUNTA.
Kreivit ovat etuoikeutettuja, eivät ristikoin kahlehdittuja. He eivät joutuneet vankiloihin yhtä helposti kuin maattomat ja köyhät.
Mutta ovatko siksi suvaitsevaisempia ja laajakatseisempia? Kulkuri pääsee kuin pääseekin sisään, vie kartanon tyttären sydämen, vie tanssiin, vie lopulta mukanaan.
Eikö kulkija muka vasta olekin vapaa? Liittyhän elokuvan kulkuri Tauno Palo mustalaisiin ja elää mustalaiselämääkin, mutta lähtee taas.
Pitää muistaa, että elokuvan kulkuri on todellisesti aatelismies Venäjältä, sieltä karannut ja sinne palaava (suomalainen kartanontytär mukanaan).
AIKAKAUSI:
Mennyt hohkaa meille mielissä useinkin vapaana seikkailuna. Yläluokka on joko hyvää tai pahaa. Mutta kuitenkin köyhä joko ihailee tai vihaa yläluokkaa. Kumartelee ja niiailee.
OMAT KOKEMUKSET:
Minullakin oli 70-luvulla jonkin aikaa kesämökki vuokralla aateliskartanon mailla. Minua kohdeltiin erinomaisesti, jopa ruhtinaallisesti. Kävin aatelispojan kanssa juoksulenkeillä. Vuokra oli lähes olematon verrattuna mökin etuihin ja elämänlaatuun.
Ei ollut ristikoita missään.
YHTEISKUNTAKRITIIKKIÄ VAI KYSEENALAISTAMISTA?
Mutta suuntautuuko kritiikin kärki sääty-yhteiskunnan etuoikeutettuihin? Kyseenalaistaako aforismi vanhat piintyneet ennakkoluulomme? Miten kartanot ovat saaneet omaisuutensa? Onko kartanonväki hyvää vai pahaa? Onko yläluokka vapaa ristikoista vai ristikoihin kahlehdittua?
Mieleni minun tekevi leikkiä asetelemilla, koska vanhemmiten olen aina kyseenalaistaja. Nuorena minulla oli ehdottomat vahvat mielipiteet kaikesta, mutta matkan varrella on tullut nähtyä kaikenlaista. Sekä rikkaat että köyhät voivat olla piruja ja saatanoita toisilleen ja ihmiskunnalle. Rikkaan sydän voi olla silkkaa kultaa, köyhän sydän voi olla silkkaa kultaa.
Joku on sisäisesti vapaa asuu sitten kartanossa tai alivuokralaisena tai kadulla.
Joku on vanki miljoonakartanossaan tai kadulla.
Aforimi ja taide kärjistävät, muuten ei saada draaman aineksia.
Lassin aforismi pani mielikuvituksen liikkeelle. Taas. Anteeksi pitkä vuodatukseni. Koettakaa kestää.
Kiitos Lassi!
-------------------------------
Kosti
Kostin analyysin luettuani jäin lähes sanattomaksi. Tuli mieleen sanonta: "Aateluus velvoittaa." Siitä taas seurasi ajatus, että ilman ristikoitakin voi linnoissa kreivien ahdistaa. Jos vielä linna alkaa rapistua ja siinä mukana aateluuskin, niin onnellisempi voi olla se köyhä kulkuri tai muuten vain vähempiosainen, "vapaana kuin taivaan lintu".
VastaaPoistaNyky-yhteiskunnassa on kenties käynyt niin, että samaa tahtia tuloerojen suurenemisen kanssa ovat luokkaerot (-rajat) pienentyneet, ainakin muuttuneet vähemmän näkyviksi.
Ja senhän tiedämme, että raha ei tee onnelliseksi, mutta onnettomampaa on olla täysin rahaton. Etenkin jos on perhe elätettävänä, siis alaikäisiä lapsia.
Kiitos kommentista, Saara.
VastaaPoistaJos ajattelen jotakin Nalle Wahlroosia kartanossaan ja Helsingin Kallion vuokrayksiön tai -kaksion yksinhuoltajaa...kumpi on onnellisempi?
Millainen käsitys heillä on maailmasta, rahasta, onnellisuudesta?
Ei kahta kysymystä, etteivätkö Nallen kirjoitukset tule vähän ylhäältäpäin ja viuhahda Kallion vähäosaisten päitten yli ja ohi kohtaamatta senttirahojen venytystä ja ikuista huolta ja parkua.
Suuromistajilla on omistajien huolensa ja joillakin ikuinen riippuvuus siitä, että on itseäkin suurempia omistajia. Ja linnan pitää olla kohta 400 m pitkä ja auton 20 metriä jne. Kaikkeen jää nalkkiin.
Voin sanoa ihan suoraan, etten ole koskaan kadehtinut rikkaita ihmisiä. En kyllä köyhiäkään. Kirjoitin tästä jo aika nuorena aforisminkin eräässä runokirjassani.
Tietenkin, jos on kotona pieniä lapsia, maailma tulee ihan toisenlaiseksi ja toisenlaisia pelkoja.
---------------------------------
Kosti
Nythän minä vasta tajusin, kun avasin telkkarin että lause viitannee myös Ruotsin kuninkaallisiin häihin. En ole juurikaan ollut kiinnostunut näistä Madden häistä. Mutta viimeksi katsoin jonkin verran Victorian ja Danielin häitä. Kun oli sympaattinen pari ja Danielilla sukujuuria Suomeen.
VastaaPoistaEn ota kantaa rojalismiin enkä rojalismin vastustamiseen, kun en asu kuningaskunnassa.
Voinen hieman viipyä näissäkin häissä telkkarikuvan välityksellä.
Hiessä pyöräilemisestä.
-------------------------------
Kosti
Ei ole ristikoita Ruotsin kuninkaallisissa häissä.
VastaaPoistaSulhanen on englantilainen liikemies, joka ei huoli kunigashuoneen arvonimiä.
Vihkipapin vieressä musta pappi.
Lauluja ja puhetta monilla kielillä.
Näin sen pitää mennäkin.
.....................................
Kosti
Rahvas täyttää ristikoita, kreivit sudokuita.
VastaaPoista