Sehän siinä kirjoittamisessa on parasta, toisaalta. Miltä tuntuisi lyhyempi muoto: Kirjoittaminen on liikkumista metsässä ilman karttaa ? Sävyjä katoaisi adjektiiveja poistamalla? Yhteen aikaan kaikki kirjoittajaoppaat varoittivat adjektiiveista. Mutta mittäpä olisi esim. Mikko Rimmisen teksti ilman adjektiiveja? Kosti
Näin on. Kun jotakin aloittaa, ei tiedä, mihin se päätyy; fiktiiviset henkilöt eivät suostu siihen, mitä kirjoittaja on niiden kohtaloksi suunnitellut, tai muuten sisäinen kompassi tulee hulluksi. Silloin voi iloita siitä, että oli väärässä! Kostin lyhyempi muotoilu tuntuu hyvältä.
Sitten pitäisi vielä julkistaa löydöt, mutta sehän meiltä persupomoilta sujuu kuin soitto WSOY:ltä konsanaan: julkaistaan tiimityönä vuoden päästä, nimellä "Persupomo"! Saat itse värittää kirjan mieleiseksesi.
Olen vienyt jo kahdessa kokoelmassani ekonomisen kirjoittamisen siihen pisteeseen, että lauseista ovat jäljellä pelkät luurangot. Nyt kokeillaan lihaisampaakin muotoa.
En kunnioita mitään aforismin määrittelyjä, ylhäältä annettuja.
Yhden sanan aforismeja inhoan. Yhdyssanahirviöitä. Kauppakeskushermostosairauksia. Munasarjatulta. Näitä keksii sata päivässä, jos huvittaa.
Luurangot contra lihaisammat muodot? Noiden vaihtoehtojen välillä itsekin sompailen. Väliin luuranko tuntuu hyvältä, väliin lihaisampi muoto leviää suussa maukkaasti ja rasvat pursuilevat rinnuksille herkkuisasti. Kirjailija tekee päätökset itse. Mutta esim. naisystäväni Moira on oivallinen kriitikko, jota kuuntelen. Kosti
Kosti, samoin minun vaimoni. Olen saanut myös kritiikkiä,kommentteja ja korjausehdotuksia kollegoilta, jotka ovat lukeneet esimerkiksi molemmat kokoelmani.
Erikoiskiitos Hilja Mörsärille, joka sai muuten tänään Samuli Paronen -palkinnon. Osoite oli oikea. Hilja Mörsäri on äärimmäisen terävä, huumorintajuinen ja kannustava ihminen - ja tietenkin hieno runoilija ja aforisti. Hänellä on se paljon puhuttu "oma ääni".
Onneksi olkoon, Hilja Mörsäri! Olen ihaillut häntä aina. Hänhän sai tänä talvena myös Suunta-palkinnon. Aikoinaan luin hänen kirjoittajaopastaan myöskin. Hilja Mörsäri on vaikuttanut moneen kirjailijaan ja kirjoittajaan. Tietääkseni hän oli ainoa, jota Erno Paasilinna uskoi ja jonka kritiikkiin luotti. Se on paljon, kun on kyseessä sellainen karismaattinen henkilö kuin Erno Paasilinna. Kosti
Hilja Mörsärin "Siitä voi kulkea" valittiin tämän vuoden tammikuussa vuoden aforismikirjaksi 2012. Hilja on molemmat palkintonsa ansainnut. Hänen aforismejaan lukee nautinnolla. Niissä on syvää elämänviisautta.
Elämässä ja kirjallisuudessa pitää uskaltaa, joten... Saara lentää kuumailmapallolla Uuteen Seelantiin. Kamunen muuttaa kanafarmariksi Turun lähelle. Kosti sauvakävelee Santiago de Compostellan reitin. Lassi lähtee europarlamentaarikoksi. Pirkko Mannola ja Katri Helena kirjoittavat eroottisen romaanin. Anonyymi paljastuu Sylvi Kekkoseksi. Kaikki kirjoittavat edelleenkin aforismeja. Yst. terv. Kosti
Ei hätää. Anonyymi 2 paljastuu Jouko Tyyriksi. Lisäksi Anonyymi 3 on Camunen. Anonyymi 4 on Albert Camus. Anonyymi 5 on Stanislaw Jercy Lec. Hyvässä seurassa ollaan. Arvelee: Kosti
Kamunen, mitähän tarkoitat pullopostilla? Viestejä menneisyydestä saan jatkuvasti. Kauan kestävät matkalla sellaiset pullopostit. Jos tarkoitat alkoholia, olen ollut yli 24 vuotta absolutisti alkoholin suhteen. En juo edes alkoholitonta viiniä enkä olutta. Biokänni on paras känni. Ja syntymähumala. Suosittelen. Kosti
Sehän siinä kirjoittamisessa on parasta, toisaalta. Miltä tuntuisi lyhyempi muoto: Kirjoittaminen on liikkumista metsässä ilman karttaa ?
VastaaPoistaSävyjä katoaisi adjektiiveja poistamalla? Yhteen aikaan kaikki kirjoittajaoppaat varoittivat adjektiiveista. Mutta mittäpä olisi esim. Mikko Rimmisen teksti ilman adjektiiveja?
Kosti
Näin on. Kun jotakin aloittaa, ei tiedä, mihin se päätyy; fiktiiviset henkilöt eivät suostu siihen, mitä kirjoittaja on niiden kohtaloksi suunnitellut, tai muuten sisäinen kompassi tulee hulluksi. Silloin voi iloita siitä, että oli väärässä!
VastaaPoistaKostin lyhyempi muotoilu tuntuu hyvältä.
Sitten pitäisi vielä julkistaa löydöt, mutta sehän meiltä persupomoilta sujuu kuin soitto WSOY:ltä konsanaan: julkaistaan tiimityönä vuoden päästä, nimellä "Persupomo"! Saat itse värittää kirjan mieleiseksesi.
VastaaPoistaOlen vienyt jo kahdessa kokoelmassani ekonomisen kirjoittamisen siihen pisteeseen, että lauseista ovat jäljellä pelkät luurangot. Nyt kokeillaan lihaisampaakin muotoa.
VastaaPoistaEn kunnioita mitään aforismin määrittelyjä, ylhäältä annettuja.
Yhden sanan aforismeja inhoan. Yhdyssanahirviöitä. Kauppakeskushermostosairauksia. Munasarjatulta. Näitä keksii sata päivässä, jos huvittaa.
Tietenkin tätä voisi tiivistää vaikka näin:
VastaaPoistaKirjoittaminen, harhailua metsässä.
Kirjoittaminen on pelotonta liikkumista tuntemattomassa metsässä ilman asianmukaista karttaa.
VastaaPoistaLuurangot contra lihaisammat muodot? Noiden vaihtoehtojen välillä itsekin sompailen. Väliin luuranko tuntuu hyvältä, väliin lihaisampi muoto leviää suussa maukkaasti ja rasvat pursuilevat rinnuksille herkkuisasti.
VastaaPoistaKirjailija tekee päätökset itse. Mutta esim. naisystäväni Moira on oivallinen kriitikko, jota kuuntelen.
Kosti
Kosti, samoin minun vaimoni. Olen saanut myös kritiikkiä,kommentteja ja korjausehdotuksia kollegoilta, jotka ovat lukeneet esimerkiksi molemmat kokoelmani.
VastaaPoistaErikoiskiitos Hilja Mörsärille, joka sai muuten tänään Samuli Paronen -palkinnon. Osoite oli oikea. Hilja Mörsäri on äärimmäisen terävä, huumorintajuinen ja kannustava ihminen - ja tietenkin hieno runoilija ja aforisti. Hänellä on se paljon puhuttu "oma ääni".
Onneksi olkoon, Hilja Mörsäri!
VastaaPoistaOlen ihaillut häntä aina. Hänhän sai tänä talvena myös Suunta-palkinnon. Aikoinaan luin hänen kirjoittajaopastaan myöskin. Hilja Mörsäri on vaikuttanut moneen kirjailijaan ja kirjoittajaan. Tietääkseni hän oli ainoa, jota Erno Paasilinna uskoi ja jonka kritiikkiin luotti. Se on paljon, kun on kyseessä sellainen karismaattinen henkilö kuin Erno Paasilinna.
Kosti
Hilja Mörsärin "Siitä voi kulkea" valittiin tämän vuoden tammikuussa vuoden aforismikirjaksi 2012. Hilja on molemmat palkintonsa ansainnut. Hänen aforismejaan lukee nautinnolla. Niissä on syvää elämänviisautta.
VastaaPoistaElämässä ja kirjallisuudessa pitää uskaltaa, joten...
VastaaPoistaSaara lentää kuumailmapallolla Uuteen Seelantiin.
Kamunen muuttaa kanafarmariksi Turun lähelle.
Kosti sauvakävelee Santiago de Compostellan reitin.
Lassi lähtee europarlamentaarikoksi.
Pirkko Mannola ja Katri Helena kirjoittavat eroottisen romaanin.
Anonyymi paljastuu Sylvi Kekkoseksi.
Kaikki kirjoittavat edelleenkin aforismeja.
Yst. terv. Kosti
Huh Kosti, tulee mieleen Tyyrin kohtalo...
VastaaPoistaEi hätää.
VastaaPoistaAnonyymi 2 paljastuu Jouko Tyyriksi.
Lisäksi Anonyymi 3 on Camunen.
Anonyymi 4 on Albert Camus.
Anonyymi 5 on Stanislaw Jercy Lec.
Hyvässä seurassa ollaan.
Arvelee: Kosti
Kosti on tainnut saada pulllopostia?
VastaaPoistaKamunen, mitähän tarkoitat pullopostilla? Viestejä menneisyydestä saan jatkuvasti. Kauan kestävät matkalla sellaiset pullopostit. Jos tarkoitat alkoholia, olen ollut yli 24 vuotta absolutisti alkoholin suhteen. En juo edes alkoholitonta viiniä enkä olutta. Biokänni on paras känni. Ja syntymähumala. Suosittelen.
VastaaPoistaKosti